”Meillä oli monta syytä miksi doula tarvittiin. Mieheni kulttuurissa miehet eivät osallistu synnytykseen, mutta mieheni halusi tulla mukaan. Häntä jännitti kovasti ja hän mietti, että tuleeko sellainen olo et tarvii päästä pois. Halusin et joku on vierellä tsemppaamassa jos mieheni ei pystykään olemaan paikalla. Lisäksi halusimme varmistaa että mies saa kaiken informaation synnytyksen kulusta ymmärtämällään kielellä, joten englantia hyvin hallitseva doula oli välttämätön.
Itse halusin ettei mun tarvii puhua henkilökunnan kans kesken synnytyksen taivaallista asioista kuten olenko pissannut tai juonko riittävästi, doulan tehtäväksi koitui kommunikaatio, jotta minä sain keskittyä olennaiseen. Halusin myös et doula pitää henkilökunnan kurissa puhumalla hiljaa ja tekemällä vain välttämättömimmät toimenpiteet.
En osaa kuvitella synnyttäväni ilman doulaa. Vieras ihminen niin intiimissä tapahtumassa ei tuntunut missään vaiheessa oudolta, päinvastoin. En kaivannut koko pitkän synnytyksen aikana kosketusta, eli Piian tehtävä oli olla läsnä ja hengessä mukana. Piia toi turvan tunteen, myös miehelle. Mies sanoi synnytyksen jälkeen, että onneksi meillä oli doula. Mieskin koki olonsa turvalliseksi ja oli helpottunutkin, että joku joka tietää mitä synnytyksessä tapahtuu on huoneessa mukana. Mies koki olonsa riittämättömäksi, kun ei pystynyt minua auttamaan. Piia tsemppasi myös miestä.”